KATSAUS OHJELMAN ENSIMMÄISEEN TOIMINTAVUOTEEN TIIVISTELMÄ VUODEN 2006 TOIMENPITEISTÄ Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman päätavoitteena on aikaansaada hyvinvointialalle käyttäjä- ja asiakaslähtöisiä uutta teknologiaa hyödyntäviä innovaatioita, tuotteita ja toimintatapoja. Ohjelma käynnistyi 1.1.2006. Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelma on lähtenyt onnistuneesti liikkeelle. Ensimmäisen toimintavuoden keskeisiä toimenpiteitä ohjelmassa on ollut pilottiprojektien valinta, projektien käynnistyminen, ohjelma-arvioinnin tekijän valitseminen ja arvioinnin käynnistyminen sekä verkostoitumistilaisuuksien järjestäminen. Ohjelman pilottiprojektit valittiin avoimen kilpailun kautta. Ohjelmassa on järjestetty vuoden 2006 aikana kaksi hakukierrosta. Kaikkiaan ohjelmaan jätettiin 47 hakemusta, joista tehtiin asiantuntija-arvio ja vietiin ohjauskomitean käsiteltäväksi. Ohjauskomitea suositteli 15 projektin rahoittamista. Näistä projekteista 12 on tehty jo rahoituspäätös ja kolmesta lopullinen rahoituspäätös on vielä tekemättä. Kaiken kaikkiaan ohjelma on käynnistynyt hyvin. Kaikki ohjelman avustus on tällä hetkellä sidottu. Kevään projektihausta valitut hankkeet ovat lähteneet liikkeelle. Näiden hankkeiden ensimmäinen raportointijakso ja maksatuskausi päättyivät vuoden vaihteeseen. Tutkimuspanos pilottiprojektien arviointiin sekä innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen tunnistamiseen hankittiin kilpailutuksen kautta. Ohjelma-arvioinnin toteuttaa Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus. Arvioinnin ensimmäinen lähtökohtaraportti valmistui joulukuussa 2006. Ohjelman verkostoitumistilaisuudet käynnistyivät vuoden alussa. Projektihakuun liittyen järjestettiin viisi tilaisuutta. Syksyllä järjestettiin projektipäälliköille verkostoitumispäivä sekä ohjelman aloitusseminaari. Ohjelmasta on osallistuttu Pohjoismaiden Innovatiiviset toimet -ohjelmien tapaamiseen sekä IAINIS+ -verkoston vuosikonferenssiin. Projektien keskinäiseen tiedonvaihtoon ja oppimiseen sekä suuntautumiseen kansainvälisille markkinoille tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Ohjelmaan ei ole valittu yhden toimijan hankkeita, vaan kaikissa ohjelman hankkeissa mukana on laajempi konsortio tai toimijaverkosto. Hankkeiden hallinnoijina on yrityksiä (4), paikallisia kehittämisyhtiöitä (3), yliopistoja (2), ammattikorkeakouluja (2), alueellisia julkisen sektorin toimijoita (2) sekä säätiöitä (1). Ohjelmastrategian mukaisesti projektien verkostoissa on mukana yrityksiä, julkisen sektorin sekä varsin monessa hankkeessa myös kolmannen sektorin toimijoita. Ohjelman tavoitteena on luoda hyvinvointialalle käyttäjä- ja asiakaslähtöisiä uutta teknologiaa hyödyntäviä innovaatioita, tuotteita ja toimintatapoja. Ohjelman tavoitteet näyttäisivät toteutuvan hyvin, tosin tavoitteiden toteutuminen riippuu pitkälti siitä, miten hyvin ohjelmaan valitut 15 projektia onnistuvat toteutuksessaan. Hankehakemusten, niissä suunniteltujen innovaatioiden sekä hankkeiden liikkeellelähdön perusteella ohjelmassa on mahdollisuus syntyä useita menestystuotteita ja -palveluita.    Ohjelman hankkeiden toteutus edellyttää monipuolista hyvinvointialan ja tietotekniikan osaamista. Vaadittava osaaminen tulisi näkyä tuotekehitysryhmissä ja niiden käyttämissä asiantuntijoissa. Osaamistilanne on pääsääntöisesti hyvä projekteissa. Arvioitsijat ovat tunnistaneet seuraavia haasteita, jotka ovat ratkaisevia Innovatiiviset toimet -ohjelmassa mukana olevien projektien menestymiselle: 1) palveluidean täsmentäminen ja tuotekehitystiimien osaaminen 2) kehitettävän palvelun hyöty loppukäyttäjälle 3) liiketoiminnan kestävyys: emo-organisaation sitoutuminen ja asiakkaiden tarpeiden huomioiminen 4) projektien verkostoituminen, keskinäinen tiedonvaihto ja oppiminen 5) teknologian ja palveluiden yhdistäminen 6) integrointi taustajärjestelmiin. Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelmaa suunniteltaessa päädyttiin keskittymään vain yhteen teemaan: hyvinvointiin. Tämä on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Ohjelma on tiivis kokonaisuus ja hankkeiden välinen yhteistyö ja verkostoituminen voi toteutua vahvempana kuin aikaisemmassa vuosina 2002 - 2004 toteutetussa ensimmäisessä innovatiiviset toimet -ohjelmassa. Kokemus aiemmasta ohjelmasta on myös helpottanut ohjelman hallinnointia ja käytännön toteutusta. Ohjelman aluepoliittiset tavoitteet toteutuvat hyvin. Tulevan ohjelmakauden (2007-) Itä-Suomen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimenpideohjelmaan sisältyy kokeilutoimintaa (experimentation) koskeva osio. Kokeilutoiminta perustuu Itä-Suomessa toteutettuihin Innovatiiviset toimet -ohjelmiin (2002 - 2004, 2006 - 2008), joiden hyviä käytäntöjä on tarkoitus hyödyntää myös tulevan ohjelmakauden EAKR -ohjelmassa. Ohjelman alkuperäinen aikataulu on edelleen voimassa. Aikataulu on tiukka, mutta toteuttamiskelpoinen. Pilottiprojekteilla on toteutusaikaa kevääseen 2008. Uusien innovaatioiden ja toimintamallien kehittämisen kannalta vuosi 2007 tulee olemaan ratkaiseva. Ohjelma-arviointi valmistuu kesällä 2008 ja ohjelman loppuraportointi hoidetaan vuoden 2008 aikana. ----------------------------------- Ohessa on kerrottu joistakin tuloksista, joita saavutettiin vuosina 2002-2004 toteutetussa aiemmassa innovatiiviset toimet -ohjelmassa: AIEMMAN OHJELMAN (2002-2004) TIEDOTUSMATERIAALIA JA RAPORTTEJA: *Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman loppuraportti (doc 148 kt) *Innovatiiviset toimet Itä-Suomessa (pdf 198 kt) *Roininen, Horelli, Wallin ja Kukkonen: Uusia latuja vai pitovoiteita? Innovatiiviset toimet -ohjelman jälkiä Itä-Suomessa (pdf 1,49 Mt) *Elisa Grekula: Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman parhaat opetukset - hanke- ja ohjelmatoimijoiden kokemuksia ohjelmatyöstä (nk. tavoite 1 -arviointi, pdf 740 kt) *Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman cd-rom (pdf 1,55 Mt) *Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman esite (pdf 1,1 Mb) * Ohjelma toimi etenkin erilaisten innovaatio- ja kehitysprosessien käynnistäjänä. * Ohjelmassa kehitettiin uusia toimintamalleja ja työtä helpottavia teknisiä ratkaisuja. * Hankkeet turvasivat palvelurakenteen säilymistä, tasa-arvoista alueiden kehitystä ja kehittivät alueen erikoisasiantuntijuutta. * Julkispalveluiden teknisten tietoverkkojen kehitystyö eteni hyvin. * Hankkeiden tuloksena jatkossa toiminnan tehokkuus lisääntyy ja esimerkiksi hoitohenkilökunta vapautuu varsinaiseen hoitotyöhön. ERITYISPIIRTEITÄ * Kansainvälisyyteen ohjelmassa kiinnitettiin erityistä huomiota. * Hankkeet olivat ylimaakunnallisia, tämä loi uusia yhteyksiä ja kokemustenvaihtoa yli maakuntarajojen. * Hankkeiden verkostoituminen oli laajaa. Yhteistyö oli stragista eli pyrittiin löytämään kuhunkin tarpeeseen parhaat mahdolliset kumppanit. * Tutkimukseen ja arviointiin ohjelmassa panostettiin voimakkaammin kuin ohjelmissa yleensä. * Projektien jatkon tukeminen oli ohjelman loppuvaiheessa keskeinen tavoite. Pilottiprojekteja ohjattiin tekemään suunnitelma toimintojen jatkosta ja esimerkiksi ohjausryhmiä kannustettiin kokoontumaan myös hankkeen päätyttyä. HAASTEITA Keskeisinä haasteina ohjelmassa koettiin erilaisten teknisten järjestelmien yhteensopivuus sekä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon puolella tietoturvaan liittyvät kysymykset. Uuteen teknologiaan liittyvien innovaatioiden kehittelyssä nähtiin erityisen tärkeänä, että ratkaisuja kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä luonnonvara-alan tarpeista lähtien. Toimiva vuoropuhelu ja asioiden yhdessä eteenpäinvieminen näiden toimialojen asiantuntijoiden ja teknologioiden kehittäjien kanssa onkin erityisen tärkeätä. LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMISEEN LIITTYVÄT UUDET INNOVAATIOT Ohjelmassa kehitettiin tietoverkkojen avulla metsään, kiveen, luonnontuotteisiin ja lähiruokaan liittyviä uusia innovaatioita, jotka tukevat alueiden omaa tuotantoa. Esimerkiksi lähiruokapörssi on ratkaisumalli, jolla pyritään lisäämään paikallista elintarviketuotantoa ja sen edelleen jalostusta sekä kehittyneen logistiikan avulla saattaa lähellä tuotettuja tuotteita kauppoihin, ravintoloihin ja suurkeittiöihin. Vastaavantyyppistä pörssiä kehittettiin myös luonnontuotteiden ja etenkin viljeltyjen sienten osalta toisessa ohjelman hankkeessa. Ohjelmassa luotiin uudentyyppisiä kivialan yritysinnovaatioita ja tuettiin uusien yritysten käynnistymistä. Metsänomistajille puolestaan luotiin verkkopalvelua, joka mahdollisesti otetaan myöhemmin käyttöön valtakunnallisesti. Lisäksi ohjelmasta tuettiin kansalaisverkkojen jatkokehitystä. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIETOVERKOT KEHITTYIVÄT Esimerkkinä sosiaali- ja terveydenhuollon uusista innovaatioista voidaan mainita terveyskeskuksissa kiertävä digitaalinen mobiiliyksikkö, jonka avulla kerättiin kokemuksia digitointi- ja toimintamalleista. Kun röntgenkuvat liikkuvat nopeasti digitaalisessa muodossa esimerkiksi terveyskeskusten ja sairaaloiden välillä, ei kuvia tarvitse enää ottaa useampaa kertaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen työn tueksi kehitettiin yksilöitävissä olevaa sähköistä työpöytää, joka on kertakirjautumisen jälkeen turvallisesti käytettävissä kaikissa tarvittavissa työpisteissä. Tikka Multicast -hankkeessa testattiin tietoliikenneverkon uusien digitaalisten ominaisuuksien hyödyntämistä leikkaussalikonsultoinnissa. SoTi -projektissa kokeiltiin uutta toimintamallia sosiaalitoimessa työskentelevän henkilöstön, asiantuntijoiden, asiakkaiden ja omaisten kesken. Ohjelmassa kehitettiin myös toimintamallia verkkopalveluiden käytettävyyden ja saavutettavuuden toteuttamiseksi erityisryhmille. Metakulku -hankkeessa kokeiltiin esimerkiksi dementiapotilaille sopivaa teknistä apulaitetta sekä hälytys- ja turvajärjestelmää.